KUUNOKKA

Wyat Tickle My Fancy

Wyat Tickle My Fancy
VH15-017-0676
Rotu, sukupuoli Shetlanninponi, tamma
Väri, säkä Musta (aa Ee), 100cm
Syntymäaika 01.09.2015 FI
Kasvattaja Wyat Shetlands
Omistaja Kuunokka (Serena, VRL-09334)
Kapasiteetti Valjakko ; ko he C, re 40cm, va vaativa
virtuaalihevonen / a sim-game horse
kuvat © VRL-07415

KTK-III Virtuaalinen ponikantakirja (02/2019)
SHLA ei vielä osallistunut (00/0000)
VVJ ei vielä osallistunut (00/0000)

Tintti on sellainen hyvin perinteinen ponineito, sen ykkösprioriteetti elämässä on nimittäin ruoka. Pikkumustalle ovat varsin tuttuja niin rehuvaraston avausmekanismi kuin hoitajien taskunpohjatkin, ja jos tämän muuten niin herttaisen ponipalleron kanssa ei muista olla silmät selässä, keksii se kyllä keinot päästä lähimmälle välipala-apajalle olipa se sitten naapurikarsinan syömättömät iltaheinät tai pihamaan huumavalta tuoksuva marjapuska. Ahneudestaan huolimatta Tintti on kuitenkin myös poni jonka uskaltaa antaa kenen tahansa käsiin. Se on äärettömän kiltti ja rauhallinen, sellainen joka olisi omiaan ratsastuskoulussa aloittelevien pikkulasten tunneilla; hieman laiskanlupsakka, mutta tarvittaessa täysin toimiva ja hyväpäinen menopeli.

Tintti onkin aivan ilmiömäinen lastenponi, siinäkin mielessä, että aikaihmisille se voi jopa osoittaa hieman mieltänsä. Muun muassa tarhasta hakiessa tamma saattaa vain vilkaista tulijaa ja jatkaa sitten mitä ikinä olikaan tekemässä, vaan annappa olla jos sinulla on lapsi mukanasi niin poni kiitää portille juoksujalkaa. Ei Tintti aikuisillekaan milläänmuotoa pahapäinen tai haastava ole, mutta selvästikin se on oppinut kuka yleensä hoitaa vaan työnsä ja keneltä puolestaan voisi saada ylimääräistä huomiota ja herkkuja. Kaiken kaikkiaan tamma suhtautuu erikoisempiinkin hoitotoimenpiteisiin varsin lunkisti ja on erinomainen matkakumppanikin määränpäästä riippumatta.

Niin selästä kuin kärryiltäkin Tintti on sellainen taivaanrannanmaalari joka kyllä tepsuttaa terhakasti menemään, mutta ei todella anna panostaan jos sitä ei siltä ymmärrä vaatia. Se on erihyväponi pikkuratsastajille joille riittää se, että saavat kiertää kaviouraa ilman sen kummempaa tavoitetta, mutta myös omiaan antamaan haastetta niille joilla riittää halua ja napakkuutta laittaa tamman töihin. Poniksi pikkumustalla on oikein sorjat ja kauniit liikkeet eikä tamma ole lainkaan hassumman näköinen peli silloin kun sen saa todella tekemään jotain kaurojensa eteen. Se myös hyvin turvallisesti ja tarkasti hoitaa pienet esteetkin ja on varsin näppäräkin poni radalla mikäli ratsastaja muistaa olla antamatta tammalle löysiä.

Kärryhommissa Tintti on asteen verran tahmeampi menijä. Vaikka osaltaan syy voi olla siinä, ettei Tintti koe yleensä kärryissä istuvia aikuisia mielistelynsä arvoiseksi, on tamma myös hieman tunnottomampi ohjasavuille kuin jos käskyt tulisivat suoraan selästä. Kunnolliset lämmittelyt ja päättäväisesti loppuunviedyt käskyt saavat ponin kyllä heräämään ja näyttämään, että taitoa kyllä löytyy kun sen vain saa kaivettua esiin.

Suku & jälkikasvu

ISÄLINJA ; Rifion v. Hardell - Cecam Rebellion - Skarnabasse DK
EMÄLINJA ; Päivärinteen Goldilocks - Päivärinteen Helmi - Castwood's Misty May

Rifion v. Hardell
SHE m 99cm, KTK-II SHLA-I KRJ-II VVJ-II
ii. Cecam Rebellion
SHE m 101cm, KTK-II VIR MVA Ch Klass I
iii. Skarnabasse DK
SHE m 98cm, Ch
iie. Points Gabriella
SHE m 103cm, KTK-II VIR MVA Ch Klass I
ie. Hiljan Riiviö
SHE m 100cm, KTK-III (kadonnut)
iei. Charlélie
SHE vkkkrj 90cm KTK-II VIR MVA Ch
iee. Shamandalie
SHE m 103cm, KTK-II KRJ-III YLA2
Päivärinteen Goldilocks
SHE vkk 98cm
ei. Je Suis Prest Dei
SHE m 100cm, KTK-III Ch
eii. Donte v.d. Zambo
SHE mkm 105cm, KTK-II Ch
eie. Tsaminamina v.d. Zambo
SHE m 95cm, KTK-II VIR MVA Ch
ee. Päivärinteen Helmi
SHE vkk 95cm, KTK-III Ch SHLA-II VVJ-II
eei. Earl Rayburn
SHE vkk 102cm
eee. Castwood's Misty May
SHE mpäis 99cm
o. Varsulinnimi
s. 00.00.0000 ; ROTU väri 00cm
ei meriittejä
o. Varsulinnimi
s. 00.00.0000 ; ROTU väri 00cm
ei meriittejä

Kilpailumenestys

Arvokilpailut Näyttelyt
30.06.2020 SHLA Cup, vaativa ; 1/04

29.12.2018 VSN näyttelyt ; RCH
31.07.2020 SHLA -rotunäyttely ; III-palk.

VVJ (vaativa) (sijoituksia 40 kpl ; voittoja 12 kpl)
24.03.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
25.03.2016 kutsu - Vaativa - 1/30
18.04.2016 kutsu - Vaativa - 4/40
22.04.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
01.06.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
04.06.2016 kutsu - Vaativa - 5/40
22.05.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
21.05.2016 kutsu - Vaativa - 5/30
28.06.2016 kutsu - Vaativa – 2/24
28.08.2016 kutsu - Vaativa - 3/20
02.09.2016 kutsu - Vaativa - 5/40
06.09.2016 kutsu - Vaativa - 4/40
11.09.2016 kutsu - Vaativa - 3/40
06.12.2015 kutsu - Vaativa - 5/40
17.12.2015 kutsu - Vaativa - 3/30
24.11.2015 kutsu - Vaativa - 4/31
05.12.2015 kutsu - Vaativa - 3/30
08.12.2015 kutsu - Vaativa - 2/30
11.02.2016 kutsu - Vaativa - 1/30
27.02.2016 kutsu - Vaativa - 4/30
11.04.2016 kutsu - Vaativa - 6/40
19.04.2016 kutsu - Vaativa - 2/40
20.04.2016 kutsu - Vaativa - 2/40
12.05.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
13.05.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
28.05.2016 kutsu - Vaativa - 3/40
30.05.2016 kutsu - Vaativa - 6/40
12.05.2016 kutsu - Vaativa - 2/28
23.05.2016 kutsu - Vaativa - 1/30
24.05.2016 kutsu - Vaativa - 5/30
03.08.2016 kutsu - Vaativa - 1/40
14.09.2016 kutsu - Vaativa - 5/40
15.09.2016 kutsu - Vaativa - 6/40
17.09.2016 kutsu - Vaativa - 2/40
23.01.2018 kutsu - Vaativa - 1/27
25.01.2018 kutsu - Vaativa - 5/27
25.01.2018 kutsu - Vaativa - 3/29
26.01.2018 kutsu - Vaativa - 1/27
28.01.2018 kutsu - Vaativa - 2/27
29.01.2018 kutsu - Vaativa - 3/29

Päiväkirja

05/2019 Valjakkoajovalmennus © VP

“Mä en koskaan jaksa olla muistuttamatta siitä, että hevosten täytyy olla ehdottoman valmiita kun siirrytään ajamaan maratonille. Tarkoitan sillä, että niiden on oltava kuulolla, toimittava nopeissakin tilanteissa ohjeiden mukaan ja sitä, että ne on oikeasti verrytelty huolellisesti jotta ne ei hajoa matkan varrelle. Tästä syystä mä halusin, että kävelytitte hevosianne reippaasti puolisen tuntia maastossa ennen, kun otettiin siirtymistehtäviä tässä kentällä. Ja siirtymisiä mä halusin teettää siksi, että ne hevoset on oikeasti hereillä - jarruttaa ja kaasuttaa sen mukaan, miten pyydetään. Teillä on ehkä vähän erityyppiset ongelmat - Bettinan on huolehdittava, että Silva tulee pidätteestä takaisin ja Serenan on puolestaan huolehdittava, että Tintti liikkuu eteen eikä jää turhia jarruttelemaan. Mutta se siitä paasauksesta, katsotaan miten ne innostuu kun pääsevät kevään ensimmäisiä kertoja maratonille!” paasasin valmennukseen osallistuneille, jotka selvästi jännittivät nurmelle siirtymistä. Eikä suotta, onhan siinä aina pientä jännitysmomenttia itse kullakin, kun pitkän talvikauden jälkeen pääsee kaahottamaan luonnonarmoille ilman hidastavia maneesinseiniä - ei ole kerta ei kaksi, kun olemme nähneet hullunkiilto silmissä pukittavia hevosia Maybeckin nurmilla.

Aloitimme tehtävät hyvin yksinkertaisista tehtävistä; muutaman portin sarjoista, jotka olivat helppoja ja mielekkäitä ajaa. Suoria linjoja, joihin pääsi kaartamaan melko suurilla linjoilla jotta tehtäviin saatiin hukattua aikaa, ja siten korjattua esimerkiksi ajovirheitä. Molemmat ohjastajista - ja myös poneista - oli menossa innokkaasti eikä helpot portit koivukujalla tuottaneet ongelmia, joten jatkoimme pian takaviheriölle, jossa pääsimme pienen pujoittelutehtävän pariin. “Tullaan nyt ensin ravissa, jotta saatte rauhassa miettiä ajolinjoja. Nyt on ehdottoman tärkeää, että käännätte vasta sitten, kun kärryt on kohdalla, muuten teidän pyörät kolisee portteihin niin, ettei niitä pyöriksi enää tunnista.” ohjeistin valjakkoja.

Bettinalla ja Silvalla homma lähti vähän haparoiden liikkeelle sillä pieni ponitamma oli niin täynnä intoa, että se yritti jatkuvasti rikkoa laukalle ja ponin hidastaminen vei huomiota itse ajolinjoista. “Maltti on nyt valttia, koita Bettina vetää keuhkot täyteen happea ja tehdä hommat loppuun asti kunnialla, vaikka se pieni poninperhana yrittäisikin laukata alta pois. Vasta, kun pääsette tehtävän ravissa sujuvasti, voitte jatkaa laukassa - muuten te vedätte portit suorassa linjassa kumoon.” nauroin siskolleni, joka ajoi mustaa ponia kieli keskellä suuta.

Serena ja Tintti puolestaan teki hyvin rauhallisia sekä tasaisia suorituksia, joten he pääsivät jatkamaan tehtävää laukalla jo ensimmäisen toiston jälkeen - joka sekin meni varsin mainiosti. “Ihan mieletöntä työtä, sehän jopa vaihtaa toisinaan laukkaa kuin kokeneempikin konkari!” iloitsin valmennettavan suorituksesta. “En oikeastaan tiedä, onko sen rauhallisuus sittenkin hyve. Siinä missä se menettää aikaa rauhallisuudellaan, se ottaa ne kyllä näissä kaarteissa takaisin uskomattomalla tasapainollaan.” jatkoin.

Kävimme vielä takaviheriön jälkeen tutustumassa muutamiin muihin linjoihin, jonka jälkeen hyppäsin vuoroin molempien ponien kyytiin groomiksi tehdäksemme pidemmän radan, joka koostui alkuvalmennuksen tehtävistä. Radalla halusin nähdä tasaista ja rauhallista suorittamista porteilla, mutta pientä riskinottoa laukkaosuuksilla - nyt sai luvan kanssa viilettää, kunhan lupasi kautta kiven ja kannon, että poni oli ennen seuraavaa tehtävää kuulolla.

Molemmat valjakoista teki niin hyvät suoritukset, että minulle ei jäänyt valmentajan roolissa paljoakaan moitittavaa. Tehtävät tuli suoritettua rauhallisesti hyvässä tasapainossa ja pidemmillä laukkaosuuksilla niin Bettina kuin Serena uskalsi pyytää pienet poninsa niin reippaaseen laukkaan, että harvoin moista vauhtia valjakkokilpailuissa näkee. Ja mikä parasta - kaikilla tuntui olevan ihan mielettömän hauskaa sillä loppukäyntejä kävellessä ohjastajat hymyilivät kuin naantalin aurinko ja ponit pärskivät tyytyväisen oloisesti kevätauringon alla.