Kuunokka

Pawesome

Pawesome ei ollu mulle mitenkään vieras nimi. Mä olin kuolannu ponia jo silloin kun se varsana ensimmäisen kerran ilmestyi myyntipalstoille. Se myös vietiin käsistä niin nopeasti etten ehtinyt edes omaa kiinnostustani ilmaista, puhumattakaan tarjouksen tekemisestä. Mulla on kuitenkin aina silloin tällöin tosi hyvä tuuri, kappas kun näin syksyn tullen tämä nyt 8-vuotias oriherra ilmestyi takaisin markkinoille. Tai no ketä mä huijaan, ei se ehtinyt edes markkinoille asti, mä vaan kuulin tällaisia huhuja ja soitin välittömästi ponin kasvattajalle joka vahvisti asian.

Shetlanninponi, ori
s. 14.09.2018 FI
VH20-017-0049

Kasv. Routaruusu
Om. Kuunokka (Serena, VRL-09334)

Musta (aa EE)
Säkä 103cm

virtuaalihevonen / kuvat © VRL-00884
3 Star Prospect
KTK-II Virtuaalinen ponikantakirja

Suku & jälkikasvu

Funfair's Pawpaw
SHE m 93cm, KTK-III VVJ-I
ii. Pompeiji MO
SHE m 95cm, KV-III
iii. Ellie's Percival
SHE m 94cm, SHLA-I KRJ-I VVJ-II YLA2
iie. Crewan's Rebella
SHE rn 102cm, KTK-II VIR MVA Ch
ie. Wyat Èowyn
MINISHE rtkrj 82cm, KTK-II VV-I
iei. Wyat Mojito Madness
MINISHE rt 83cm, KTK-III VV-II
iee. Mangon Elemmírë
MINISHE mkrj 81cm, KTK-III
Black Cherries
SHE m 101cm, KTK-III
ei. Valyrian Blackmood
SHE m 102cm, KTK-II Ch
eii. Mayhem Black Trophy
SHE m 100cm, KTK-II Ch SHLA-II
eie. Huvin Ghostica
SHE hrkko 103cm, KTK-III SHLA-II VVJ-II
ee. Maybecks Cherry Mist
SHE rtpäis 92cm, KTK-III VVJ-I
eei. Maybecks Crusor
SHE rtpäis 102cm, KTK-III SHLA-II VVJ-I YLA3
eee. Mangon Cherry Blossom
SHE m 105cm, KTK-I VIR MVA Ch SHLA-I VVJ-I YLA3
Isälinja ; Funfair's Pawpaw - Pompeiji MO - Ellie's Percival - Hewiterwin Peregrin
Emälinja ; Black Cherries - Maybecks Cherry Mist - Mangon Cherry Blossom - Aywick Cola Nut

Sukua 4 polvea.

Käytettävissä jalostukseen 00/20 lähtien shetlanninponitammoille.

ei jälkeläisiä

Kilpailumenestys

Valjakkopainotus Näyttelymenestys Arvokilpailumenestys
kouluratsastus
esteratsastus
valjakkoajo
kenttäratsastus
helppo B
70 cm
vaativa
-
ei kilpaile
ei kilpaile
tasolla 4/7
ei kilpaile
ei näyttelymenestystä ei arvokilpailusijoituksia

Muut sijoitukset


10/2019 Historia

© Serena

Joku (Gerardo) voisi sanoa, että meillä on poneja riittämiin. Mä sanoisin, että joo, on, mutta ei oikeanlaisia. Enkä nyt tarkoita, että mun ponit olis millään lailla huonoja tai ei-rakastettuja, ehei, mutta talliin on eksynyt suhteellisen monta sellaista poniystävää jotka ei mun jalostuskuvioihin sovi oikein mitenkään päin. Siinä vaan on käynyt niin, että nämä ponihankinnat on menneet suunnitelmallisuuden sijaan enemmän tunnepohjalla ja niitä on haalittu sopivien kaverien tullessa vastaan. Sittemmin Enna, jolla tosiaan on ihan ammattimaisempaakin historiaa ison ponisiittolan osakkaana, on mua tästä vähän moittinut. Kyllä pitäisi tavoitteellisen kasvattajan pysyä itselleen asettamissa rajaviivoissa!

Tästä päästään siihen, että meillä on Ennan kanssa ollu tässä jo tovin ihan virallisesti ostohousut jaloissa, mikäs sen mukavampi piristys kaamoksen keskelle kuin uudet ponit! Niitä on vaan ollut kovin kovin vaikea löytää, yksi kun hakee tiukasti tiettyihin kriteereihin asettuavia eläimiä ja toisella meininki on vähän pahemmin impulsiivista. Ei niinkään yllättäin, tää impulsiivisempi osapuoli bongasi jälleen jotain ohittamatonta..

Pawesome ei ollu mulle mitenkään vieras nimi. Mä olin kuolannu ponia jo silloin kun se varsana ensimmäisen kerran ilmestyi myyntipalstoille. Se myös vietiin käsistä niin nopeasti etten ehtinyt edes omaa kiinnostustani ilmaista, puhumattakaan tarjouksen tekemisestä. Mulla on kuitenkin aina silloin tällöin tosi hyvä tuuri, kappas kun näin syksyn tullen tämä nyt 8-vuotias oriherra ilmestyi takaisin markkinoille. Tai no ketä mä huijaan, ei se ehtinyt edes markkinoille asti, mä vaan kuulin tällaisia huhuja ja soitin välittömästi ponin kasvattajalle joka vahvisti asian. Tarjosin Pawesomelle samantien kotia ja niinpä se siirtyi mun omistukseeni.

Ristin oriin Paavoksi ja kerroin "ilouutiset" Ennalle. Koska Enna on periaatteessa mun alainen, se ei sanonu kovin paljon mitään, mutta kehonkieli ja ilmeet kielivät hienoisesta tyytymättömyydestä. Paavohan ei siis edustaa taas ollenkaan niitä linjauksia joista me on viimeaikoina puhuttu. Sen suku on meidän tarpeisiin erittäin epäkäytännöllinen ja ori myös on ehkä inasen enempi koulu- kuin valjakkoponi (kahdelle aikuiselle naisihmiselle tää on vähän hankala ominaisuus puhuttaessa metrin korkuisista eläimistä). Toisin sanoen Ennakin siis rakastui Paavoon välittömästi sen tavattuaan - ponihan on siis niin söpö, että se tekee jo sillä vaikutuksen kehen tahansa - eikä ollut enää lainkaan niin pahoillaan tästä hankinnasta, mutta ei ori meidän kasvatuskuvioita ihan hirveästi edistä.