KUUNOKKA

Nira Inkheart

Nira Inkheart
VH16-017-0080
Rotu, sukupuoli Shetlanninponi, tamma
Väri, säkä Rautias (aa ee), 100cm
Syntymäaika 09.10.2014 FI
Kasvattaja Nidavellir
Omistaja Kuunokka (Serena, VRL-09334)
Kapasiteetti Yleis ; ko he B, re 50cm, va noviisi
(laukkaratsu ; 50% / 100%, 63 600v€)
virtuaalihevonen / a sim-game horse
kuvat © scirlin

KTK-II Virtuaalinen ponikantakirja (04/2016)
SHLA ei osallistunut (00/0000)

Suku & jälkikasvu

ISÄLINJA ; Hardcore Deathcrush - Death Song
EMÄLINJA ; Nira Ravenheart - Hearthealer

Hardcore Deathcrush
SHE m 103cm, KTK-III
ii. Death Song
SHE m 102cm, KTK-III SHLA-II LJP-I
iii. Commando
iie. Modern Girl
ie. Black Roija
SHE m 97cm
iei. Not So Sure
iee. Gimme This, Gimme That
Nira Ravenheart
SHE prt 98cm, KTK-III LJP-II
ei. Johnny B Good
SHE mushroom 104cm, SHLA-III LJP-III
eii. Golden Invader
eie. Cute Kady
ee. Hearthealer
SHE prt 97cm, KTK-III
eei. Don Heavy
eee. Miss Tootsie
o. Varsulinnimi
s. 00.00.0000 ; ROTU väri 00cm
ei meriittejä
o. Varsulinnimi
s. 00.00.0000 ; ROTU väri 00cm
ei meriittejä

Kilpailumenestys

Arvokilpailut Näyttelyt

31.01.2020 SHLA -kouluratsastuscup - helppo C - 4/18
31.01.2020 SHLA -esteratsastuscup - 50cm - 1/05
30.11.2020 SHLA -esteratsastuscup - 50cm - 1/3

14.01.2015 NJ näyttelyt - maitovarsat - paras maitovarsa
31.01.2020 NJ näyttelyt - she tammat - irtoSERT
07.03.2016 VSN näyttelyt - luokka - RCH 30.11.2020 VSY rotunäyttelyt ; LKV1. I-palkinto

KRJ (he C) (sijoituksia 00 kpl ; voittoja 00 kpl)
00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00
ERJ (50cm) (sijoituksia 00 kpl ; voittoja 00 kpl)
00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00 00.00.0000 kutsu - luokka - 00/00

Päiväkirja

10/2019 Historia (© Serena)

"Siis pakeniko sulta järki?" Enna tölväisi kesken kuoriessamme kahta uutukaista ponieläintä pois matkatamineistaan. Sen sanoissa oli varmaan vinha perä.

"Noh.. joo. Mutta eihän sitä tiiä, ne voi yllättää. Ja ainakaan ei sukulaisia pukkaa vastaan joka valjakkoponista."

Enna pyöräytti silmiään samalla kun hänen käsittelyssään seisova tamma kuopi kiivaasti jaloillaan. Oli siinäkin palkollinen. Vakavasti ottaen Enna oli kyllä ihan vähäsen oikeassakin. Vaikka mun ponikasvatus ei suoranaisesti tue mitään tiettyä painotussuuntaa, tuuppaa suurinosa niistä ihan käytännön syistä valjakkoa. Siis me kun ei Ennan kanssa oikein mitenkään päin taivuta shetlanninponin selkään eikä noita kilpailukykyisiä lapsukaisia kasva ihan joka oksalla. Siispä kahden laukkapainotteisen ponin ostaminen ei ihan sopinut siihen muottiin jota meillä yleensä käytettiin. (Ja ihan noin sivumennen sanoen; kuka helvetti näillä kilpailee laukkaa? Joo, tiedän, lapset, mutta siis.. sos?)

Laukkaratsu nyt on ehkä ilmaisu joka kalskahtaa kuumilta hevosilta ja sitäkin kuumemmilta pankkitileiltä. Kun mä siinä harjailin matkan pölyjä pois pienen, laineharjaisen oriin tummalta karvalta, en oikein kyennyt yhdistämään kumpaakaan teemaa kyseiseen eläimeen. "Melvin" seisoskeli käsiteltävänä rauhallisesti eikä matkakaan sen kanssa ollut aiheuttanut ongelmia, päin vastoin, poni vaikutti olevan ihan shettikseksikin yllättävän tyyni. Se on toki piirre jota mä henkilökohtaisesti ponissa arvostankin, ei nääs yhtään kiinnosta ajatus tallillisesta mitään pirunsarvilla varustettuja sielunsyöjiä.

No Enna oli tietenkin saanut sitten vaivoikseen kaksikosta sen, jonka ensivaikutelma ei ollut ihan niin täydellisen raukea. Paholaisen punainen tamma, joka kulki nimellä Armi (Enna keksi, että se rimmaa hyvin harmin kanssa), takoi lattiaa ja nyki riimunaruaan. Kuulemma se oli hieman herkempi tapaus, joskaan asiaa ei oltu sen suuremmin selitelty, joten mitä ilmeisimmin aika näyttäisi tämän piirteen laajuuden ja vakavuuden. Ilkeältä ei Armikaan kuitenkaan vaikuttanut, vaan jopa jonkin verran rauhoittui saadessaan nahalleen kovan kumisuan hierovan kosketuksen.

"No mitäs sä näillä sitten ajattelit tehdä?" Enna tivasi laitellessamme poneja yöpuulle vapaisiin karsinoihin. Siinä missä Melvin asettui omaan loosiinsa mussuttamaan heinää kuin olisi aina siellä asunut, kävi Armi hieman hermostuneelta haiskahtavaan tapaan hyörimään ympäri huushollia kuin etsien edes jotain tuttua. Mun kävi sitä vähän sääli.

"Jos ne osaa käyttäytyä, niin tunneille. Ja mä vähän arvelin, että sä voisit koulutella ne valjakkoonkin?"

Sieltä se taas tuli; silmien pyöräytys. Olin kuitenkin ihan varma, että kyllä se asenne sieltä vielä muokkautuisi, olipahan Ennalla ihan yhtä heikko sydän poneille kuin mullakin.