Kuunokka

Nips Devil Tell No Lies

Laukkaratsu nyt on ehkä ilmaisu joka kalskahtaa kuumilta hevosilta ja sitäkin kuumemmilta pankkitileiltä. Kun mä siinä harjailin matkan pölyjä pois pienen, laineharjaisen oriin tummalta karvalta, en oikein kyennyt yhdistämään kumpaakaan teemaa kyseiseen eläimeen. "Melvin" seisoskeli käsiteltävänä rauhallisesti eikä matkakaan sen kanssa ollut aiheuttanut ongelmia, päin vastoin, poni vaikutti olevan ihan shettikseksikin yllättävän tyyni. Se on toki piirre jota mä henkilökohtaisesti ponissa arvostankin, ei nääs yhtään kiinnosta ajatus tallillisesta mitään pirunsarvilla varustettuja sielunsyöjiä.

Shetlanninponi, ori
s. 18.04.2014 FI
VH15-017-0793

Kasv. Nidavellir
Om. Kuunokka (Serena, VRL-09334)

Musta (aa EE)
Säkä 104cm

virtuaalihevonen / kuvat © Henna L.
3 Star Prospect
KTK-II 02/2016
SHLA ei osallistunut

Suku & jälkikasvu

Who's The Devil
SHE m 98cm, KTK-II
ii. Indigo Devil iii. Spencer SWE
iie. Blue Megan
ie. Scarlet Mollee iei. Zaffer Overcounting
iee. Phoebuses Misnomers
Sharon Key
SHE m 106cm, KTK-II
ei. Zaffer Overcounting eii. Crumbliest Alif
eie. Lins Glamorisations
ee. Phoebuses Misnomers eei. Biddings Tressel
eee. Biddings Poetesses
Isälinja ; Who's The Devil
Emälinja ; Sharon Key

Sukua 1 polvea.

Käytettävissä jalostukseen 10/2014 lähtien shetlanninponitammoille.

26.06.2015   o. Nips Devil In I   -
17.09.2015   t. Nira Over the Top   -
18.01.2016   o. Nips Pocket Full of Devil   -
20.01.2016   t. Nira Perfect Happiness   -
22.01.2016   t. Nira Marshmallowcreme   -
27.02.2016   t. Nira Cardamom   -
01.03.2016   t. Nira Hazelblossom   -

Kilpailumenestys

Yleispainotus Näyttelymenestys Arvokilpailumenestys
kouluratsastus
esteratsastus
valjakkoajo
kenttäratsastus
helppo B
50 cm
noviisi
-
sijoituksia 08/40
ei kilpaile
tasolla 2/3
ei kilpaile
31.12.2015 VSN, tuom. dookie ; SW4
30.11.2020 VSY rotunäyttelyt ; LKV1. I-palkinto
29.02.2020 SHLA Cup, noviisi ; 1/07
30.06.2020 SHLA Cup, 50 cm ; 1/04
31.08.2020 SHLA Cup, noviisi ; 1/8

Muut sijoitukset

23.02.2020 KRJ, he B ; 1/46
03.03.2020 KRJ, he B ; 2/46
04.03.2020 KRJ, he B ; 3/40
05.03.2020 KRJ, he B ; 1/40
06.03.2020 KRJ, he B ; 5/40
07.03.2020 KRJ, he B ; 2/40
08.03.2020 KRJ, he B ; 6/40
09.03.2020 KRJ, he B ; 2/40
06.09.2020 KRJ, he B ; 2/33
06.09.2020 KRJ, he B ; 3/33
13.09.2020 KRJ, he B ; 6/40
14.09.2020 KRJ, he B ; 3/40
28.01.2021 KRJ, he B ; 3/36
30.01.2021 KRJ, he B ; 6/36

10/2019 Historia

© Serena

"Siis pakeniko sulta järki?" Enna tölväisi kesken kuoriessamme kahta uutukaista ponieläintä pois matkatamineistaan. Sen sanoissa oli varmaan vinha perä.

"Noh.. joo. Mutta eihän sitä tiiä, ne voi yllättää. Ja ainakaan ei sukulaisia pukkaa vastaan joka valjakkoponista."

Enna pyöräytti silmiään samalla kun hänen käsittelyssään seisova tamma kuopi kiivaasti jaloillaan. Oli siinäkin palkollinen. Vakavasti ottaen Enna oli kyllä ihan vähäsen oikeassakin. Vaikka mun ponikasvatus ei suoranaisesti tue mitään tiettyä painotussuuntaa, tuuppaa suurinosa niistä ihan käytännön syistä valjakkoa. Siis me kun ei Ennan kanssa oikein mitenkään päin taivuta shetlanninponin selkään eikä noita kilpailukykyisiä lapsukaisia kasva ihan joka oksalla. Siispä kahden laukkapainotteisen ponin ostaminen ei ihan sopinut siihen muottiin jota meillä yleensä käytettiin. (Ja ihan noin sivumennen sanoen; kuka helvetti näillä kilpailee laukkaa? Joo, tiedän, lapset, mutta siis.. sos?)

Laukkaratsu nyt on ehkä ilmaisu joka kalskahtaa kuumilta hevosilta ja sitäkin kuumemmilta pankkitileiltä. Kun mä siinä harjailin matkan pölyjä pois pienen, laineharjaisen oriin tummalta karvalta, en oikein kyennyt yhdistämään kumpaakaan teemaa kyseiseen eläimeen. "Melvin" seisoskeli käsiteltävänä rauhallisesti eikä matkakaan sen kanssa ollut aiheuttanut ongelmia, päin vastoin, poni vaikutti olevan ihan shettikseksikin yllättävän tyyni. Se on toki piirre jota mä henkilökohtaisesti ponissa arvostankin, ei nääs yhtään kiinnosta ajatus tallillisesta mitään pirunsarvilla varustettuja sielunsyöjiä.

No Enna oli tietenkin saanut sitten vaivoikseen kaksikosta sen, jonka ensivaikutelma ei ollut ihan niin täydellisen raukea. Paholaisen punainen tamma, joka kulki nimellä Armi (Enna keksi, että se rimmaa hyvin harmin kanssa), takoi lattiaa ja nyki riimunaruaan. Kuulemma se oli hieman herkempi tapaus, joskaan asiaa ei oltu sen suuremmin selitelty, joten mitä ilmeisimmin aika näyttäisi tämän piirteen laajuuden ja vakavuuden. Ilkeältä ei Armikaan kuitenkaan vaikuttanut, vaan jopa jonkin verran rauhoittui saadessaan nahalleen kovan kumisuan hierovan kosketuksen.

"No mitäs sä näillä sitten ajattelit tehdä?" Enna tivasi laitellessamme poneja yöpuulle vapaisiin karsinoihin. Siinä missä Melvin asettui omaan loosiinsa mussuttamaan heinää kuin olisi aina siellä asunut, kävi Armi hieman hermostuneelta haiskahtavaan tapaan hyörimään ympäri huushollia kuin etsien edes jotain tuttua. Mun kävi sitä vähän sääli.

"Jos ne osaa käyttäytyä, niin tunneille. Ja mä vähän arvelin, että sä voisit koulutella ne valjakkoonkin?"

Sieltä se taas tuli; silmien pyöräytys. Olin kuitenkin ihan varma, että kyllä se asenne sieltä vielä muokkautuisi, olipahan Ennalla ihan yhtä heikko sydän poneille kuin mullakin.