Jeili

virtuaalitalli :: virtuaalihevonen

YHTEYS
tallia ylläpitää Serena, VRL-09334
serenavirtuaali@outlook.com

Kuti-Tus

KTK-III SV-II

NIMI Kuti-Tus
ROTU,SKP Suomenpienhevonen, tamma
SYNTYMÄAIKA 10.01.2018 FI
REKISTERINUMERO VH18-018-0636
VÄRI, SÄKÄ Rautias, 138cm
KASVATTAJA Susiraja
PAINOTUS (TASO) Yleis (ko va B - re 70cm)
OMISTAJA Serena (VRL-09334)

Meikäläisen suu on vähän niin kuin Jeilin ovet; aina auki, sillä erotuksella, että miun suustani pääsee sammakoita ja tallin ovista niitä kävelee sisään. Tarvittiin vain hieman varomaton maininta, että oon jo tovin himoinnut tiettyä nimilinjaa edustavaa hevosta, ja eikös Susirajasta jo huudahdettu notta kyllä löytyy ja lähtee! Eihän siinä auttanut kuin laittaa käpälät ristiin ja rukoilla, että tällä kertaa kohdalle sattuisi sellainen edes kohtuullisen tervepäinen susirajalainen, mutta nähtävästi meikäläisen katumusharjoituksissa olisi vielä petraamista, sillä rukouksiin ei tosiaankaan vastattu, pikemminkin taisi yläkerran ukko vain esitellä keskisormeaan ja nauraa höröttää päälle.

Läheisriippuvainen saattaisi olla oikeampi sana kuvaamaan pikkutamma, tai ihan vain riippuvainen sillä se kirjaimellisesti tykkää pitää kuontaloaan kiinni ihmisessä milloin vain se on mahdollista.

En rehellisesti sanoen odottanut Kirpusta järin rohkeaa hevosta eikä siitä sellaista tullutkaan. Itse asiassa se lienee Jeilin katraasta harhaluuloisin; näkee mörön siellä, alienin täällä ja siihen päälle muutamat tontut. Pääasiassa Kirpun pälyily on jonkinlainen maneeri ja se lähinnä säpsähtele ja hypähtelee, palautuen sitten nopeasti takaisin tavallisten kuolevaisten maailmaan. Tamma on kuitenkin myös oikeasti epävarma ja arka. Jotkin kamalat asiat se sietää ihan hienosti tutun ja turvallisen ihmisen kanssa, joitakin (kuten eläinlääkäriä) taas vain vahvasti lääkittynä minkä lisäksi äkilliset tapahtumat ja kovat äänet aiheuttavat täysimittaisen kohtauksen josta menee aikaa toeta.

Uusia ihmisiä kohtaan Kirppu on epäluuloinen, mutta sitten taas se on niin sosiaalinen ja huomionkipeä, että tutustuu sukkelasti. Läheisriippuvainen saattaisi olla oikeampi sana kuvaamaan pikkutamma, tai ihan vain riippuvainen sillä se kirjaimellisesti tykkää pitää kuontaloaan kiinni ihmisessä milloin vain se on mahdollista, esimerkiksi taluttaessa. Hoitaa Kirppu kannattaa käytävällä, sillä niin paljon kuin se ihmisiä rakastaakin, tulee karsinassa aika äkkiä ahdasta siinä vaiheessa jos se keksii säikähtää jotakin.

Kisapaikoilla Kirppu on ihan ok niin kauan kuin sillä on tuttua seuraa. Yleensä tämä tarkoittaa myös hevoskaverin läsnäoloa sillä kuljetuskoppiin tammaa ei saa kuin raatona tai kaverin kanssa, joista jälkimmäinen on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kisamatkoja ajatellen. Kisapaikalla vaaditaan ihmiseltä rauhallisia ja varmoja otteita. Jos jokin asia saa Kirpun suunniltaan on peli sitten melko lailla menetetty, mutta ilman ylimääräistä häslinkiä se suoriutuu yleensä ihan mukavasti.

Ratsuna Kirpulla on kaikki palaset kohdallaan fyysisesti ja kapasiteettia vaikka mihin, mutta kun jännittää niin jännittää. Rentouskin löytyy kyllä tutulla ratsastajalla joka osaa ohjailla tammaa pehmeästi ja määrätietoisesti, kun taas toisena ääripäänä neidolla palaa totaalisesti käpy jos selässä on heiluva tai kovakätinen tyyppi. Pahastunut puhina on silloin vain alkua sillä loppupeleissä Kirppu kyllä lähettää ratsastajansa tantereeseen jos tämä ei osaa tamman mielestä käyttäytyä. Ratsainkin kannattaa myös varautua pienempiin ja isompiinkin esityksiin jos jokin aidanseiväs alkaa näyttää möröltä tai jokin ovi paukahtaa hieman turhan kovaa kiinni.

Liikkeet Kirpulla ovat suomenhevoseksi ja vielä pieneksi sellaiseksi priimaa. Askel on kulkevaa ja joustavaa kaikilla nopeuksilla ja temmoilla, ja oikea muoto tulee aikalailla luonnostaan. Kirppu vastaa joutuisasti pieniinkin apuihin, mutta alkaa myös kuumua herkästi vaikeustason noustessa. Tähän auttavat lähinnä selkeät avut jotka eivät jätä mitään tulkinnan varaan. Myös esteillä avainsana on ratsastajan määrätietoisuus ja molemminpuolinen luottamus. Tavalliset pystyesteet sujuvat Kirpulta ongelmitta ja sen hyppytekniikka on hyvä, mutta jos radalle on sattunut yhtään erikoisempia virityksiä tai isompia koristeita, alkaa tammaa hirvittää. Tamman saattaa saada kyllä yli, mutta kannattaa varautua vauhdikkaaseen poistumiseen moisen hirvityksen läheisyydestä.

Suku & jälkeläiset

Rätvänän Kuikuli
(rt 145cm) KTK-II SLA-I KRJ-II ERJ-I VVJ-II SV-II YLA1
ii. Riiviöiden Kuippana
(rt 152cm) SV-I KRJ-I ERJ-II
iii. Eetvartti ILO
(vprt 140cm) KTK-III SLA-I YLA2
iie. Kaarnan Halla
(rt 153cm) SLA-II KRJ-II
ie. Lanessa ÄKS
(rt 145cm) KTK-III
iei. Herra Wonka
(141cm) YLA1 KRJ-III
iee. Kirveltäjän Kipinöivä
(147cm) jälk. lk B
Aivas-Tus
(rt 138cm) Ch KTK-II
ei. Runon Aamos
(vkk 146cm) KTK-II
eii. Runon Aamurusko
(vkk 151cm) YLA1 KRJ-I ERJ-I SLA-I* KTK-II
eie. Mäkisuon Heissulivei
(rn 145cm) KRJ-I SLA-I jälk. lk C
ee. Järky-Tys
(rt 142cm) Ch YLA1 KTK-II SLA-I* KRJ-I ERJ-I KERJ-I
eei. Silinterivintiö KISS
(vkk 152cm) KTK-II ERJ-I
eee. Kummas-Tus
(prt 148cm) SV-II KRJ-I ERJ-II SLA-I KERJ-I YLA2

Värigenetiikka Aa ee.

Voima, kuuliaisuus, älykkyys.
Rohkeus, nopeus, hyppytekniikka.

Sukua virtuaalimaailmassa 4 polvea.

Käytettävissä jalostukseen 07/2018 lähtien maksimissaan neljälle sh-oriille.

4-polvinen sukutaulu!
skp Varsannimi
värisäkä
s. 00.00.0000 emä Emännimi

Kilpailut & Valmennukset

Kilpailee koulu- ja esteratsastuksessa.
ks. ajankohtainen tilanne porrastetuissa VRL-rekisteristä.

Kouluratsastus tasolla 5/5
Esteratsastus sijoituksia 04/40
Kenttäratsastus ei kilpaile
Valjakkoajo ei kilpaile

KTK-III ; Virtuaalinen suomenhevoskantakirja (P) 07/2018

SV-II ; Suomenhevosvarsojen arviointi 04/2018

SLA ; ei vielä osallistunut 00/0000

KRJ ; ei vielä osallistunut 00/0000

Näyttelyjaoksen näyttelyt Virtuaaliset show-näyttelyt VSR:n rotunäyttelyt
28.02.2020 kutsu - sh tammat - irtoSERT
21.06.2020 kutsu - sph tammat - irtoSERT
00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0
VSR-CUP KRJ-CUP ERJ-CUP
00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0
ERJ (sijoituksia 04 kpl ; joista voittoja 02 kpl)
02.11.2019 kutsu - 60cm - 1/44
05.11.2019 kutsu - 60cm - 3/30
08.11.2019 kutsu - 60cm - 4/30
09.11.2019 kutsu - 60cm - 1/30
00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0
Kaius Hiidenheimon kouluvalmennus (kirj. Serena)

Seurailin katsomosta kun pieni ratsukko asteli pitkällä käyntiaskeleella maneesin kaviouraa ympäri. Hyviä ja hankalienkin eläinten kanssa toimivia poniratsastajia oli hankala löytää, mutta viimein meillä tuntui käyneen tuuri ja siellä se uusin tulokas nyt keikkui, meijän Kirpun selässä; Helmi Ahvenharju, Hangosta. Kaius käski ratsukkoa ottamaan ohjat ja laittamaan ponia raville. Helmin pehmeä ohjastuntuma ja rento, tasainen istunta oli hienoa katseltavaa ihan katsomosta saakka - niin ja Kirppukin tykkäsi. Mistäkö tiedän? Ei ainoatakaan pukkia tähän mennessä.

Ravi lähti rullaamaan pikkupunaiselle tyypillisellä lennokkuudella. Kaius huusi ohjeita kentän keskustasta; "Tehdään voltteja ravissa. Pyri hieman kokoamaan voltille, kiinnitä huomiota asetukseen, ja suoralla uralla lähdetään vähän pidentämään askelta. Vaihda itsenäisesti välillä suuntaa."

Ratsukko teki työtä käskettyä. Kirpun kanssa oltiin jo harjoiteltu jonkin verran askeleen säätelyä, mutta käytännössä tamma oli vielä alkutekijöissään. Nyt sopivan ratsastajan löydyttyä oli tarkoitus paneutua asiaan kunnolla ja työstää ponineitiä eteenpäin. Helmin työskentely oli ihailtavan eleetöntä ja Kirppu asettui kauniisti ja rennosti volteille. Pidemmän askeleen pyytäminen alkoi kuitenkin selvästi rassata ponia ja sen korvat tekivät epävarmaa liikettä joka enteili ongelmista. Helmi työsti kuitenkin määrätietoisesti, pehmensi otetta ja vaati uudestaan, ja lopulta Kirppukin jälleen rentoutui, välillä tarjoten pätkiä joita olisi hyvällä omallatunnolla voinut kutsua lisätyksi raviksi.

Vajaaseen tuntiin mahtui niin monta hyvää suoritusta, että Kaius päätti ottaa lopuksi vielä hieman laukkatyöskentelyä saman asian parissa. Kirpulle laukka on aina ollut haastavampi askel, joten tavoitteena oli saada ihan vaan muutama oikeanlainen askel hermostuttamatta tammaa liikaa. Puolikkaalla leikkaajalla Kaius pyysi ihan pientä lisäystä. Itsensä venyttäminen on aina ollut Kirpulle jotenkin epämieluisaa, joten oli odotettavissa, ettei se ihan purematta niele tällaista touhua. Useammallakin kiekalla tamma lisäsi tempoa ja painoi korvankärkiä varoittavasti kohti niskaa, jonka jälkeen tuntumaa haettiin taas ravin kautta. Loppujen lopuksi Helmi sai kuitenkin muutamalla kierroksella esitettyä pidempääkin askelta pikkutammalta ja ennenkaikkea poni kulki jälleen rennommin. Siitä tekemistä olisi hyvä jatkaa seuraavalla ratsastuskerralla.

ulkoasun kuvitus © Petri Damstén (CC BY-NC-SA 2.0)
hevosen kuvat © rukkanen